Kun yössä yksin vaeltaa...

Vähemmän pimeetä

No niin, nyt saatiin tänne maalle lisää vähän muutakin kuin kynttilän valoa. Talon kulmiin asennettiin kunnon ulkovalot, tien puolelle sellainen liiketunnistimella oleva ja sisäpihalle aina hämärän/pimeän ajan palava. Lisäksi saunominen kynttilän valossa on tästä eteenpäin ihan vapaavalintaista, sillä nyt on saunassakin kunnon valaistus. Yksi lamppu lauteiden alla, yksi pukuhuoneessa ja yksi lyhty vielä ulkoseinässä. =) Täytyy myöntää, että aamun ja illan pimeydessä on huomattavasti mukavampaa käydä saunalla pesuilla kun ei tarvitse enää myrskylyhtyä välttämättä kiikuttaa mukana. Huomattavasti helpompaa on myös pitää noita koiruuksia silmällä kun pihassa on vähän enemmän valaistusta, eikä enää mielikuvituskaan lennä ihan holtittomasti. Pimeällä lenkkeilyn ajatuksen, ainakin aamutuimaan, hylkäsin lopullisesti eilen kun ihan päivänvalolla törmäsin naapurin mansikkamaalla käyskentelevään kolmen valkohäntäpeuran laumaan. Ei ihan välttämättä huvita törmätä niihin tai vaikkapa hirviin pilkopimeässä jos vaikka sattuvat loikkimaan nenän edestä tien yli. Illalla tuota pimeässä lenkkeilyä vielä voikin harkita kun talojen pihoissa on jonkun verran valoja ja ihmisiä liikkeellä muutenkin. Sen verran valoa kuitenkin kaipaan turvakseni, että kunnon otsalamppu on ehdottomasti hankintalistani ykkösenä tällä hetkellä.

Niin ja pakko vielä hehkuttaa, että aivan ihanaa on ollut kun nyt on ollut muutama sateeton päivä ja vielä kun aurinkokin on välillä paistatellut ihan kunnolla niin pihakin on ehtinyt kuivua. Toivotaan, että näitä kirpsakoita kuivia syyspäiviä on vielä edessä enemmänkin, vaikka välillä taivaalta vettä tuleekin (ja sitä taitaa tulla ihan millä hetkellä hyvänsä, nyt kun vilkaisin ikkunasta ulos).

Hitusen saatiin puihin kaunista ruskaa, vaikka myrsky
aikalailla ehtikin ravistaa lehdet maahan.

Jo isoiksi kasvaneet varsat ovat aina kovasti kiinnostuneita
meidän hakuista.

Peurojen lisäksi lenkillä päästiin ihmettelemään vaihteeksi
ammuja, ja ihan lähietäisyydeltä niitäkin.

Ammuuu!

Maalla asumisen ihanuuttako?

Hmm...kun piha on kutakuinkin tämän näköinen 

ja meillä on koiria, eikä juoksevaa vettä, ja kun ulkona sataa ja myrskyää päiväkaupalla ihan tolkuttomasti, niin voitte ehkä arvata kenen hermoja alkaa hieman kirsitää aina välillä. =) Vaikka tämä maalla asuminen on kaikin puolin se oma unelma, niin nyt on kyllä päästy ihan kunnolla kurkistelemaan niitä ei niin hyviä puolia. Tosin tätä ongelmaa ei olisi jollei taivas olisi päättänyt avata hanojaan samoihin aikoihin kun meidän veranta remontti sai alkunsa, ja niinkun meteorologit lupailivat kaunista ja lämmintä syksyä. =) Noh, mutta onneksi hätä keinot keksii, sillä minulla seisoo kokoajan ulkona oven edessä pesuvati jossa ollen opettanut koirat uittamaan käpälänsä ennen sisälle tuloa, jotta säästyttäisiin suurimmilta kurasotkuilta ja suhteellisen hyvin tuo onkin toiminut. Ensi syksynä onkin sitten ihan toisenlaista kun nuo ulkohommat alkavat olla paremmassa kuosissa ja meille tulee sisälle vesi ja on suihkut ym luksukset. Mies on ollut ihailtavan ahkera ja jaksanut kelistä riippumatta ja oman työpäivänsä päälle istua illat kaivinkoneessa ja touhuta pihan kimpussa. <3 Monesta ei olisi samaan. 

Viime lauantaina koitti kuitenkin viimein se h-hetki kun vesiputki saatiin tulevan verannan luo vedettyä ja putkesta päästettiin ensimmäiset vedetkin pihalle. Oli se melko hienoa. Nyt meille siis tulee pihaan jo vesi, jota emme kyllä tietenkään voi vielä käyttää vaan putken suuhun laitettiin toistaiseksi tulppa kiinni.

Niin, ja meillä on täällä ihan oikeasti pimeää, nyt kun niin hehkutetaan niitä pimeneviä syysiltoja. Meillä ei ole katuvaloja lähimaillakaan vaan ainoan valonkajon antavat kasvihuoneet joita lähettyvillä on useita. Kunnon pihavalojakaan meillä ei vielä ole, joten työmaavaloista ja myrskylyhdystä on ollut iso apu. Aamu kuuten töihin mennessä ei tule mieleenkään lähteä tuonne säkkipimeään lenkkeilemään koirien kanssa, tiedä mikä siellä tulee vastaan. =) Mutta.. me saamme saunoa taas tunnelmallisesti kynttilänvalossa, nauttia tästä ihanasta hiljaisuudesta ja sillon kun ilma on kirkas meidän pellon päällä paistaa suuri kuu ja tähdet tuikkivat taivaalla, mikäpä niitä ihaillessa. Ja kyllä yöllä uni maistuu, makeammalta kuin koskaan ennen.. <3

Kaivinkoneilua

mies kaivaa :)

minäkin kokeilin =))) olipa jännää.. =))