Aamulla astuu ulos ovesta ja vastassa on rapsakka pakkanen joka nipistelee poskia ja ilma tuntuu raikkaalta hengittää. Aurinko on juuri nousemassa ja pihan kulmaan avautuu järvimaisema, kuukin kurkkii kirkkaalla taivaalla. Joka paikan peittää kevyt kerros kuuraa ja koirien tassun jäljet ovat painautuneet jähmettyneeseen mutaan. Keltarintaisia talitiaisia pyrähtelee ympäriinsä ja niille viedään ruokaa pellon reunalle omenapuun oksalle. Jouluksi saavat sitten kauralyhteen.
Päivä kuluu pienen pakkasen paukkuessa nurkissa ja tulevan verannan tulevalta vintiltä avautuu toinen puolikas järvimaisemaa. Näköala, auringon paiste ja miehen tekemä käden jälki on niin kaunista, että se saa melkein haaveilemaan, että olisimmekin rakentaneet vintin tilalle makuuhuoneen.
Illalla takkatuli loimoottaa lämpöisesti ja kynttilät tuikkivat levittäen samalla jouluista tunnelmaa pieneen mökkiimme. Vaarin nikkaroima penkkikin on löytänyt oman tehtävän.
<3 <3 <3
